keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Ruissi 2015

Day1.

Torstaina lähdin suoraan töistä Pitäjänmäkeen, josta minun, Teemun, Iidan ja Niko S;n matka kohti Turkkusta alkoi. Tyylikäs avobemari oli täyteenahdattu ja matka sujui nätisti. Ainoastaan yksi pisupysähdys tarvittiin ja sekin Turun Motari-pelin takia, jota Teemu ja Niko pelasivat. Pelissä juotiin vesiputousmeiningillä olutta aina tunneleissa, joita matkalla riitti haha.
   Perille päästyämme aloitimme telttojen pystyttämisen, joka oli yksi ihme operaatio. Tai ei telttojen pystyttäminen mikään haaste ole, mutta Ruissalon Campingingin neuvokkaat leirijärjestyksenvalvojat olivat jokseenkin hankalia. Heidän asenne leiriytyjiin oli jo alunperin ihan nihkeä, luultavasti odottivat kauhulla millainen neljän päivän leirihelvetti heitä odotti haha. Telttojen kasaamisen jälkeen avasin oluen ja suuntasimme kohti viereistä uimarantaa. Yhtäkkiä olikin jo keskiyö ja alkoi pimetä. Rannalla viihdyimme erilaisten aktiviteettien seurassa: friba, futis ja uiminen toimii aina.
  Hetkeä myöhemmin kello oli jo puoli viisi ja lähdimme teltoille takaisin. Sitten aikaa taas kului, johonki spedeilyyn ja noin 06.00 sain unta.


Frendini Samuli on aika pähee kameran kanssa. Hän ikuisti aamuöisen joogani!
http://samulisalo.com/


Day2. 

Perjantaina klo 07.00 heräsin siihen, että aiemmin hemmetin kylmä telttani oli nyt tajuttoman kuuma. Niin kuuma, että kaksi hobittia juoksi oviaukolle ja heitti sormuksen telttani syövereihin. Teltta on v-mäinen nukkupaikka juurikin tuon kuumuuden vuoksi - mutta toisaalta, jos minulla olisi ollut joogamaton lisäksi edes tyyny tai peitto niin yöt olisi ollut ehkä hieman mukavampia. Aamun ehdoton ärsytys oli myös se, että juuri siinä ennen seiskaa läjä lokkeja päätti hengailla telttani päällä kääkättäen ja kakkien. Onneksi sain pelästettyä ne pahanpäiväisesti, kun hyökkäsin teltan uumenista huutaen.
     Yleinen metelöinti ja popitus alkoi siinä ennen yhdeksää ja jo yhdeksältä olimme ostamassa jäätelöä, omenamehua ja lonkeroa viereiseltä kioskilta. Nestehukassa join litran mehun noin viidessä minuutissa ja sitten lonkeroa litkin jo tuuman pidempään haha. Siinä sitten nautittiin auringosta, seurasta, meiningistä ja oluesta siihen asti, että lähdimme dösäilemään kohti Ruisrockia. Bussimatkat oli huippuja, sillä dösät kulki ovelta ovelle ja matkoilla laulettiin aina. Hyvä fiilis, kun aluksi Teemu, Samuli ja minä alamme laulamaan Bohemian Rhapsodya ja hetken päästä koko bussi raikaa messissä! 
   Bändejä meni päällekkäin, eikä siis nähtyä kaikkia kokonaan mutta tsiigattua tuli ainakin Ola Salo, Kaija Koo, Marina and the Diamonds, Tiisu, Studio Killers, Ellie Goulding ja Lenno. Tosiaan ainoa keikka, jonka näin alusta loppuun oli Tiisun keikka. Ja jumalauta pakko sanoa, että Tiisu on aivan mieletön bändi. Olen varma, että kymmenen vuoden kuluttua Tiisun kappaleita lauletaan peruskoulun musatunneilla!
   Kun bändit oli lopettanut lähdimme dösäjonoilemaan uhh. Oli muuten hemmetin hauska juttu, kun eräs joukkoomme kuulunut Elias katosi 5 min kuluttua siitä kun astuimme festareille ja löysi meidät 5 minuuttia ennen kuin astuimme bussiin. Elias oli kadottanut t-paitansa ja ostanut ihan hemmetin hienon paidan, jossa ei ollut muuta kuin koko komeudessaa Elastisen iso naama haha. Olen hieman kateellinen siitä paidasta. Nojoo - bileet jatkui teltoilla ja hehe nukkumaan taas klo 06.00.




Erittäin hehkeinä. Olisiko aamuyöstä tämäkin.
http://samulisalo.com/



Day3. 

Lauantaina herään taas klo 07.00. Kaksi yötä tunnin yöunilla on aika brainstorm, mutta hyvin siinä taas aurinko antoi virtaa. Päivä kului taas leirintäalueella hulluillen, mutta teimme myös seikkaulumatkan Turun keskustaan. Ostimme koko meidän gangille nimeltä "Vaihtoehtoja On Monia" Lennon-plehat ja värikkäät propellilätsät ja luonnollisesti oltiin ihan ältsy cooleja. Aika kului leppoisasti lopulta olimme taas festarialueella. Toisena päivänä kuuntelin Pharrel Williamsia, Veronica Maggiota, Haloo Helsinkiä, Paperi T:tä ja  Apulantaa. Joukkomme hajaantui vähän väliä, sillä musamakumme ei olleet ihan samat. Lisäksi eräs neiti, jonka nimeä en muista lyöttäytyi joukkoomme ennen Haloo Helsinkiä. Varmasti ihastui meidän propellihattuihin. Lainattiin neidille yhtä hattua ja hetken aikaa hän oli yksi meistä. Neidillä oli phonen akku aivan finito ja kaverit kadoksissa, joten silloin kun muut menivät katsomaan Axwell/\Infrossoa, niin selvitin, missä neidin ystävät kulkee. Armottoman puhelinsekoilun jälkeen neiti ja hänen ystävänsä tiet kohtasivat. Ruis Rock Sankariprinssi Mikko kiittää ja kuittaa! Itse skippasin siis juuri tuon Axwell /\ Ingrosso orkesterin, vaikka sitä pajon hypetettiinkin.
   Teltoilla bileet jatkui taas ihan överinä ja grillattiin taas aamuun asti. Meillä oli grillissä vaikka mitä, mutta jotenkin syöminen jäi aika vähälle. Lopulta kun me kaikki olimme aivan finito, oli aika taas lähteä kohti telttoja. Katselin viimeisen kerran kelloa joskus 06.00.



Autoin Nikoa juomaan.
http://samulisalo.com/

Day4.

Sunnuntaina herään jo kolmatta kertaa klo 07.00 ja aivoni on ihan yhtä räkää. Kaikilla on aivan jäätävä darude, kaikilla paitsi minulla. Mä olin himmaillut alkoholin kanssa ja olin loppujen lopuksi vielä sunnuntaina täynnä virtaa. Olin itseasiassa aivan ylienerginen ja sehän vasta matkakumppaneitani ärsytti. Eivät arvostaneet mun aamuista showta, olisivat mielummin nukkuneet krapulansa pois haha. Aamu oli tahmea ja muissakin teltoissa oli subbareiden soitto hiljentynyt. Keräsimme itseämme kasaan, purettiin teltat ja pakattiin autot. Heitin Samulin autoineen Turun keskustaan ja Teemu kumppaneideen kävi parkkeeraamassa autonsa jonnekkin skutsiin, mistä oli 20 min kävelymatka festarialueelle. Tarkoitus oli siis ajaa yöllä takaisin Stadiin ja siksi oli fiksua viedä autot pois leirinnästä.
    Kolmanenta päivänä oli kovia keikkoja. Michael Monroe ja Santa Cruz luonnollisesti täyttä kultaa. Kovin keikka oli kuitenkin tanskalaisyhtyeellä niemeltä Mew. Tuo bändi oli pääsyy, miksi alunperin ostin lipun Ruissiin joskus vuoden alussa. Mew on ollut jo vuodesta 2007 aivan hemmetin kovassa popituksessa ja tunnearvoltaan se on korvaamaton bändi. Kaikki mun elämäni ylä-ja alamäet on kuljettu Mewin soidessa. Tästä huolimatta, en koskaan ollut nähnyt bändiä aikaisemmin - ja nyt kun näin - meinasin poksahtaa onnesta.
   Mun kanssani eturivissä oli kaksi viehättävää tyttöä, jotka joutuivat kestämään mun level: Justin Bieber Fangirl- fanituksen. Olin ihan täpinöissäni ja meinasin vaan leijua euforiassa ennen keikkaa. Mulla kävi nolosti, että mulle ei jäänyt toisen neidin nimi päähän, vaikka hän kertoi sen useampaan kertaan. Se alkoi I-kirjaimella, siitä olen varma. Jos nyt neiti I-kirjain jostain syystä luet tätä tekstiä niin syvimmät pahoittelut moukkamaisuudestani. En ymmärrä miten multa meni nimesi joka kerta ohi - kai olin niin Mew-lumossa, etten tajunnut mistään mitään haha. Toisen neidin nimi oli helppo muistaa, sillä Mummini oli samanniminen. Kuitenkin te kaksi neitiä siinä eturivissä; olitte huippu seuraa sen keikan ajan. Omat ystäväni eivät tarjonneeet vertaisseuraa fanitukseen, onneksi löysin teidät!

En muista täysin settiä, koska olin niin hurmoksessa. 
Mutta ainakin tämä rallit kuultiin:

Wtiness
Satellites
Special
Beach
The Zookeepers Boy
The Night Believer
She Spider
Am I Wry? No
Snow Brigade
156
Comforting Sounds


   Mewin jälkeen esiintyi vielä muuan poppoo nimeltä Disclosure, joka ei herättänyt mussa mitään tunteita. Olin ihan fiiliksissä vielä Mewistä haha. Keikan jälkeen lähdimme kohti autoa, kohti Helsinkiä ja lopulta kohti Kalevankatua. Oma koti miten olin sinua kaivannutkaan <3 "En enää ikinä hylkää sinua!" - lausuin kun pääsin peiton syövereihin.

Ruis Rock 2015 oli nastaa. Oli niin cool nähdä siellä randomina tuttuja ja puolituttuja, saada uusia frendejä ja kontakteja. Livemusa on parasta hyvässä seurassa kauniina kesäpäivänä, ja sitä festarit juuri tarjosi!



M E W

Kauniita unia lukijapökäleet!
- Mikko Pajukallio

Ps. Jos Mew ei oo tuttu bändi, ni tässä kova ralli tän vuoden albumilta. Mukava himmailu olohuonelive.
Mew - The Night Believer