perjantai 22. heinäkuuta 2016

Mun jutut


Hyppy


Jokaisella meillä on ns. outoja tapoja. Rutiineja, pakkomielteitä ja niitä hassuja tapoja, joita tehdessäsi toivot salaa olevasti Disneyn teinisarjassa, sillä saisit varmasti pienen katsojakunnan hymyilemään. Ehkä helpoin esimerkki tälläisestä oudosta tavasta on irvistely peilin edessä, kun peset hampaita. On aina mukava yllättyä kuinka kamalalta voikaan näyttää, kun tarpeeksi yrittää.
   Ajattelin tänään ihan ex temporena koittaa paljastaa joitakin niitä juttuja, joita teen vain silloin kun olen yksin - tai oikeastaan niitä joita haluaisin tehdä vain yksin, mutta toisinaan näitäkin juttuja joku todistaa. Apua mihinköhän tämä johtaa.

Naama


1. Mulla on ollu nyt tämä sama partamalli jo pidemmän aikaa, useamman vuoden jo. Tämä lookki on niin helppohoitoinen, että tällä mennään vielä pitkään - itseasiassa tämä on niin helppohoitoinen, että mulla menee yleensä alle viisi minuuttia parran trimmaukseen per viikko. Yleensä aina torstaisin ajan kaulaparran pois ja trimmaan koneella kaiken muun tasaiseksi. Tässä itsessään ei ole mitään mainittavaa, mutta mulla on lähes aina taustamusiikki tälle operaatiolle. Silloin kun olen yksin ja ajan partaa niin laitan lähes poikkeuksetta soimaan rallin John Parr - The Best. Kyseinen kappale on kasarilta tähän päivään asti toiminut enemmän ja vähemmän Gillette-parranajotuotteiden mainosmelodiana. Tämä tässä on maailman miehekkäin mainos, mutta valitettavasti kyseinen versio kappaleesta on liian lyhyt, että ehtisi ajaa parran huolella - siks John Parr - The Best hoitaa aina homman kotiin.



2. Sanotaan, että itsekseen puhuminen on ensimmäinen merkki skitsofreniasta ja tosiasioiden hyväksyminen ensimmäinen askel parantumiseen. Myönnän, että puhun itsekseni, mutten usko skitsofrenian vielä minua napanneen. Mun tämä itsekseen höpöttely meinaa on lähinnä ruotsinkielen harjoittelua. Olen tosi huono ruotsissa, vaikka luinkin ruotsia ala-asteelta aina lukioon pitkänä. En ole huomannut erityistä kehitystä ruotsinkielen kanssa, koska kukaan ei ole korjaamassa mun virheitä. Lähinnä mun päähän jää vain loopille lauseita, jotka eivät tarkoita mitää järkevää. Ruotsi on ihana maa ja haluaisin niin oppia puhumaan Suomen maagista toista kieltä; ehkä vielä joskus. Det var det.


Eira


3. Ihmiset monet kertoo aina kuinka ovat juoneet hyperpleksit jollain tietyllä alkoholijulmalla ja täten eivät koskaan pysty enää juomaan sitä jatkossa - paha olo tulee kuulemma heti jo hajusta. Ehken ole ollut tarpeeksi kovassa krapulassa/kännissä ikinä, kun mikään alkoholijuoma ei ole traumatisoinut mua. Sen sijaan mä traumatisoiduin dumle-karkeista joskus muksuna niin pahasti, etten kykene oikein enää syömään mitään suklaa/toffeenamuja ja muidenkin karkkien kanssa olen vähän neuroottinen.
    Siis olin ala-asteikäinen kun frendillä oli sellainen iso laatikko dumle-namuja ja syötiin niitä aika paljon. Eka mulle tuli vähän huono olo ja lopulta sellainen jäi vielä hetkeksi mun kurkkuun ja luulin tovin, että tukehdun kuoliaaksi. Tää tapahtuma vaikutti oikeasti semi merkittävästi mun elämään, sillä se on nyt mennyt siihen, etten syö juuri mitään sitkeää karkkia ikinä. Ja kun välillä vedän niitä apteekin sokerittomia Carmolis-yrttipastilleja ennen keikkaa niin jos vain suinkin voin niin pilkon ne veitsellä puoliksi. Ne on muutenkin vain Sisu-pastillin kokoisia, joten niihin tukehtuminen olisi jo aika saavutus. Jokatapauksessa saan tästä namujen pilkkomisoperaatiosta kuittailuja aina kavereilta. En kyllä yhtään ihmettele - onhan se nyt ihan hassu tapa sahata veitsellä jotain pastilleja haha.



Eira 

4. Jo ala-asteella mulla oli tapana nukkua toinen sukka jalassa. En tosiaankaan tiedä mistä moinen juttu lähti muinoin liikkeelle, mutta se käytäntö eli pitkään ja vasta nyt viimeisen muutaman vuoden aikana olen alkanut nukkumaan niin kuin muutkin; molemmat sukat jalassa tai ei ollenkaan. Kuitenkin vielä silloin tällöin jätän toisen sukan jalkaan kun menen nukkumaan, mutta valitettavasti se on aina kadonnut aamuun mennessä. Todennäköisesti potkin sen aina unissani pois - tämä ei olisi ihmeellistä, koska ainakin näin kesäsin olen aina riisunut unissani jotain pois. Sitä paitaa tai Björn Borgeja saa sitten aamuisin aina kaivella sängyn päädystä.



5. Koitan aina herätä sen verran hyvissä ajoin, että ehtisin vähän venytellä ja heräille ennen töihin lähtöä. Nykyisin se onnistuu paljon huonommin kuin aikaisemmin ja mulla on aamusin aina vähän kiire. Kuitenkin tähän aamurutiiniin kuuluu vahvasti sellainen leikki kuin torkuttaminen. Tiedän monia, jotka vihaavat torkkua yli kaiken, mutta musta se on jotain maailman lungeinta. Mulla on aina noin kymmenen herätystä ja niitä kaikki torkutan sen puoli tuntia ennen kuin nousen niin, että känny ulisee oikeasti minuutin välein. Mua ei se herääminen haittaa yhtään, mutta rakastan taas nukahtamisen tunnetta - ja uudelleen nukahtamista torkuttaminien juuri on. Homman fucked up-juttu on se, että harrastan tätä torkuttamista myös toisinaan vapaapäivinä. Joskus lomallakin laitan herätyskellon huutamaan kahdeksalta ja kiusaan itseäni tunnin, etten kuin nousen. Älkää kuitenkaan pelästykö, en koskaan harrastata tätä touhua silloin kun mulla on vieraita nukkumassa haha.





Eira



6. Yleensä tervehdin kaupassa aina sanalla "hola". Se on paljon pirteämpi tapa tervehtiä kuin perus morjenstaminen. Kuitenkin se kaikkein herättävin tervehdys duunataan niin, että luet myyjän nimikyltistä hänen nimensä ja mainitsen sen. Kyllä se Alepan neiti tai nuori herra aina herää ja silmiään pyörittää, kun kauniin hymyn saattelemana letkautan "Mmmoiii Minna" tai "Huomenta Johannes". Reaktiot ovat huikeita; toisinaan vastaus on niin ystävällinen, että myyjä varmasti luulee, että tunnemme ja yrittää pohtia kuka tuo komistus on.  Tai sitten suuri hämmennys ja jäätyminen, jonka jälkeen joskus osoitan nimikylttiä sen merkiksi, etten ole stalkkeri vaan pelkästään ovela kaveri.


7.  Tässä seuraavassa ja viimeisessä jutussa toivon pientä pilkettä silmäkulmaan. Mun mielestä foliohattuilu on tosi kiehtovaa ja itsekin kriittisesti sitä harrastan. Ja ei, en usko, että hallitus tarkkailee meitä mikrosirujen avulla tai, että rokoteohjelma olisi suuri ihmispopulaation säätämisoperaatio. Nyt puhutaan kaikesta yliluonnollisesta ja niistä asioista, jotka menevät yli ymmärryksen.
     Jo skidinä diggasin Salaisista Kansioista eikä ollut mitään niin kivaa kuin kerran viikossa nähdä joku selitystä vailla oleva mörkö meidän putkitelevisiosta. Nykyisin tätä selitystä vailla olevaa videomateriaalia on rajattomasti (ah kiitos internetin) ja vaikka se onkin yleensä yhtä epäaitoa kuin tuon rakkaan televisiosarjan pelotuskohtaukset - niin kyllä se silti antaa kivoja jännitysviboja. Nykyisin luen paranormaaliblogia ja vähän väliä selailen uusia ufo- tai poltergeist-videoita netin syövereistä. Tietenkin skeptisesti, mutta avarin mielin. Ei olekaan mitään niin tylsää kuin ahdasmielisyys silloin kun puhutaan mystisistä jutuista. Mun ystävistä ainostaan eräs Onni on yhtä cool kuin mä ja jaksaa hehkuttaa kaikkea Illuminati-shittiä ja muuta. Täytyypä laittaa viestiä jäbälle ja pyytää meille päivittelemään kummitusjuttuja haha.
        Mulla on muistiin kirjoitettuna yhdessä vihossa läjäkaupalla jännittäviä juttuja, joista monet osaan ulkoa ja iltahämärässä niitä onkin huikeeta kertoa frendeille. Monet näistä tarinoista on oikeasti ahdistavia ja herkälle mielelle raskaita niin en anna mitään jännää esimerkkiä teille. Kuitenkin jaan tähän pari suomenkielistä wikipedia-arkittelia mielenkiintoisista jutuista. Jos handaatte englannin niin suosittelen jatkossa hakemaan sillä kielellä tietoa - niin löytää paljon spesifimpää matskua.








Ja tosiaan mun oikea nimeni on Mikko Pajukallio, mutta kirjoitan tätä blogia jostain sekoboltsista syystä nimellä Shuble Mulder. Shuble tulee Hubble-avaruusteleskoopista ja Mulder on Salaisten Kansioiden päähenkilön sukunimi. Hihi oon Ufo.

-Öitä!




2 kommenttia:

  1. Oi miten ihanaa että olet palannut bloggailun pariin! :-) Alankin heti lukemaan kaikki sun uudet postaukset läpi ;-)

    Janica K.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha ihana kuulla Janica, että elämää on vielä siellä päässä ruutua! Nyt olisi joo tarkoitus vähän kirjoitella vähän enemmän taas. Blogia kirjoitellessa rentoutuu niin hyvin :j

      Poista